Niin, mut ehkä teitä kiinnostaa enemmän kynnet, kuin myrskytuhot! :P
Nämä kynnet tein jouluaattoaamuna. Mulla oli aikaa tasan Lumiukon verran, joten en alottanut mitään ikuisuusprojekteja. Päätin ottaa testiin Seppälästä saadut (ks. ed. postaus) kokokynnentarrat. Olin todella epäileväinen kyseisiä lirpakkeita kohtaan, syynä edellinen kohtaaminen. Silloin testissä oli Born Pretty Storesta saadut tarrat, joita siellä nimitettiin kynsifolioiksi. Näihin verrattuna ne kyllä olivatkin aika foliot, todella paljon ohuemmat ja vaikeammat käsitellä.
Nämä Wild&Mildin kynsitarrat tosiaan yllätti mut iloisesti! Toisaalta syynä voi olla sekin, että nyt mulla on puolet lyhkäsemmät kynnet, kun edellisellä kerralla. Silloin ongelmia oli lähinnä asettumisen kanssa, pitkä kynsi on kaareva, ja sihen on hirveen hankala taitella suoraa läpyskää. Nämä tosiaan meni ihan nätisti paikoilleen, ei mun tarvinnut kuin laittaa ne! :D
Nämä myös kestivät aivan eri tavalla kuin Born Prettyn tarrat. Ehdin muun muassa saunoa ennen näiden kuvien ottamista, ja kuten näkyy, hyvin pysyi paikoillaan! BP:n tarrat vain irtosivat pahemmin saunomisen jälkeen.
Vaikka nyt kovasti ylistinkin näitä, en silti vieläkään ihan lämmennyt kokokynnentarroille. Nämä hileversiot oli siitä suositeltavat, että poistamisessa meni hetki vain, toisin kuin viiden kerroksen hilelakan poistaminen... Tosin näistäkin jäi liimaa kynsiin, mutta se lähti pois suht koht nätisti, kun ensin vetäisi todella lakanpoistoaineesta märällä pumpulilla kynnen päältä ja sitten läästräisi liimat kuivaan pumpuliin. Edellisten kanssa kokeilin läpi melkeen kaikki myrkyt, ja liimat jäi silti kynnelle. :S
Toinen huono juttu näissä oli se, että vaikka kuinka nämä asetteli paikoilleen, ne alkoi repsottaa noin kolmen päivän päästä. Edelliset ohuet lähtivät irtoamaan kärjistä, mutta nämä jämäkämpinä irtosivat alaosasta kynsinauhan vierestä, niin että tarran ja kynnen väliin tuli pieni rako. Ei sekään olisi haitannut, mutta sitten neljäntenä päivänä mietin, mitä kaikkea kämää se tarra alleen kerääkään, ja oli pakko repiä tarrat irti, kun alkoi mielikuvitus lentää. :D
Edelleen sanon, että nämä sopii lyhyille kynsille, tämä pituus alkaa olla maksimi, etusormesta alko tarra jo vähän krymppääntyä, kuten kuvista näkee. Paketti oli kyllä todella hyvä, siinä tulee mukana yhteensä kaksikymmentä tarraa, aina kaksi samankokoista. Niinpä jokaisen kynnen kokoon löytyy varmasti sopiva, eikä ääripäätkään ole niin erikokoiset, etteikö samasta paketista riittäisi toiseenkin kertaan (tai kaverille kans!). Lisäksi paketissa oli mukana puutikku ja hiekkapaperiviila. Puutikulla oli helppo painella tarra tiiviisti kynteen, vaikka se lähinnä olikin tarkoitettu kynsinauhojen tökkimiseen. Viila hoitaa hyvin tehtävänsä tarran katkaisijana, lasiviila tuntuu olevan siihen liian epärouhea, ja miniviilasta saa oivan hätäensiapuviilan laukun pohjalle.
Eiköhän siinä ollut tärkeimmät näistä tältä erää. Vielä on muutama paketillinen käyttämäti, ja odotan mielenkiinnolla, miten sellaiset printtiversiot, ei hileversiot toimivat, mutta siitä lisää sitten joskus!
Näytän vielä parit jutut, joita tein ennen joulua, että uskotte etten ole tahallani lintsannut bloggauksesta. :P Tän vuoden joulukortti, joita tein parikymmentä, Ninalle tekemäni muffinssiessu ja koulun joulujuhlan lahjanvaihtoon tekemäni puluhylkeet:
Onpas kivat! Onko nuo niitä Seppälän kynsitarroja? Itsekin olen kokeillut zeepra -printtiä, ihan kivasti pysy kyllä. Pitää taas joskus tässä kokeilla ja postata :)
VastaaPoistaOn Seppälän! :) Kiva kuulla et joku tykkää niistä! Kuten sanoin, ite en niinkään innostunut kyseisestä keksinnöstä, mut olin varma, et näillekin löytyy kannattajansa, ja siinähän yks jo ilmottautu! :P
VastaaPoista