Crackle + vesimarmorointi = cracklemarmorointi!

Voi että! Otsikko jo kertoo, et kotikemisti on taas keksinyt luovuudenpuuskassaan! :D

Mun on pitänyt jo kauan kokeilla taas pitkästä aikaa vesimarmorointia. Sitten mietin, et se on jo niiiin nähty. Pitäis keksii sihen jotain uutta... Siinä vaiheessa katse vaelsi pisin kynsilakkalaatikoita ja pysähtyi cracklelakkojen kohdalle. Hihihahaa, mä marmoroin crackleilla! :D

Eka käsi. Tiputan veden pinnalle China Glazen turkoosia cracklea ja Barry M:n pinkkiä cracklea (kynsillä alla hopeinen Seppälän Classics Metallic). Barry M käyttäytyy ihan nätisti, leviää reunoille asti, mut CG ei liiku mihinkään, ellei sitä vähän töki. Lakat kuivuu supernopeesti veden pinnalle ja jämähtää siihen, ei mitään mahiksia tehdä kuvioita. Barry M liikkuu vielä hetken aikaa vedessäkin, mut lähtee reunoista halkeilemaan, CG vaan möllöttää paikallaan. Kynnen kuvioista tulee vähän klimppiset, koska värien liikuttelu on lähinnä pinnalle kuivuneen värikalvon liikuttelua, ja se menee helposti ruttuun törmätessään muihin lakkalauttoihin vesikipossa... 

Mutta heeeeei, entäs jos mä...? Joooooo!

Näin helpolla ei luovuteta! Lorautin veden sekaan noin puoli ruokalusikallista puhdasta asetonia, jos se vaikka pitäis lakan vähän kauemmin "sulana". Se tosiaan toimi! Edelleen CG ei tykkää paljoa liikuskella, mut sillee lakkoja ehtii vähän liikutella ja ne on kynnelle mennessään vielä sen verran vähemmän jämähtäneitä, ettei ne klimppiinny. Jes! :) 

Asetoni (kynsilakanpoistoaine toimii varmasti yhtä hyvin, mut sitä täytyy lorottaa vähän reilummin sekaan) aiheutti myös sen, et värit hieman sekoittui. Siks kuvassa näkyy kynsillä myös vaalean liilaa. Katotaan vähän tarkemmin vielä: 

Jep, pinkki ja turkoosi sekoittui kauniiksi liilaksi niiltä osin, joilta se pelkällä vedellä meni isoksi klimpiksi. :)

Kokeilin myös ihan pelkkää asetonia, mut se ei enää toiminut. Siinä kynsilakkapisara tippui suoraan kipon pohjalle, asetoni ei kannatellut sitä. 

Jos joku nyt innostui ja meinaa lähteä rautakauppaan hakemaan asetonia, muistutan parista asiasta, ettei tule poru! 1) Asetoni on myrkkyä. Se haihtuu ilmaan nopeasti, jonka huomaa asetonillisen kynsilakanpuhdistusaineen kuivumisena vanulapusta. Se kuivattaa vähän ihoa ja herkkänahkaisimpia saattaa jopa hieman poltella. Sitä ei saa juoda eikä pistää silmään. :P Sitä kuitenkin siis on esimerkiksi kynsilakanpoistoaineissa, joten et kuole, kunhan huolehdit riittävästä ilmastoinnista. Toisin sanoen ikkuna tai lliesituuletin auki. 2) Asetoni on liuotin. Se liuottaa hyvin tehokkaasti pöydästä lakkapinnan pois, eikä se muillekaan arvokkaille huonekaluille hyvää tee. Jos marmoroit muovisessa kulhossa, se saattaa mennä asetonista piloille, se muuttuu sameaksi ja naarmuisen näköiseksi (kokeiltu on...). Jos et halua pilata kaunista muovikippoasi, käytä lasista kippoa tai leikkaa asetonillisesta kynsilakanpoistoainepullon pohjasta itsellesi vati, jossa cracklemarmoroida. Se kestää asetonia, koska sitä siinä on ennenkin ollut. :P

Olen nyt kyllä aika ylpee keskinnöstäni! Pikainen googletus paljasti, et taidan olla eka, joka sai tän toimimaan! Joku muukin oli keksiny cracklemarmoroinnin, mut ei ollu pelkällä vedellä onnistunut! :)

Lopputuloshan ei näytä ollenkaan perinteiseltä marmoroinnilta, mut se antaa kuitenkin oman ilmeensä. Oikeen käden pikkurillistä näkyy, miltä näyttää perinteinen sudittu crackle. Piti sitä vielä kokeilla, kun mietin, et eikö samaan lopputulokseen pääse paljon vähemmällä vaivalla, kun sutii lakkoja vaan kynnelle. Mut siitä tuli aivan erilainen!  Paljon ilmavampi marmoroimalla, eikä toi värien sekottuminen kyllä sutimalla tapahdu! :P

Mitäs mieltä ootte tästä, uskallatteko kokeilla kotona? :)