Sivut

tausta

30.5.2011

Barry M- crackle: Veriappelsiinia?

Huh, täällä valmistaudutaan kauheella tohinalla pikkusiskon valmistujaisjuhliin, jotka on huomenna. Siksi toinen Lontoonpostauskin on vähän myöhässä, mut tarkotus olis keskiviikkona saada se kirjotettua. :)

Tähän väliin näytän pikasesti mun väliaikakynnet, tänään illalla pitäis vielä jaksaa vesimarmoroida ja maalailla kukkasia kynsiin. Täsä muuten tapahtus taas niin kuin mulle käy koko ajan; mietin et blogeissa ei ole pitkään aikaan näkynyt asiaa X, voisinpa tehdä X:n! Sit kun vast suunnittelen ite asiaa, muissa blogeissa on myös keksitty sama asia X, ja olen ihan myöhässä. :D Tällä kertaa se oli toi vesimarmorointi. Mut olen noi kynnet jo suunnitellut, joten aion ne myös toteuttaa. Mun piti muuten kesäkuun alussa järjestää myös sellanen, et saatte kysellä multa mitä vaan, ja mä vastaisin videomuodossa, mut ääh, sekin meni jo! Kysymys-jutun varmaan järjestän, mut en videomuodossa, etten oo ihan matkija. :D

Mut siis ne lakkaukset!




Halusin tietty mahdollisimman nopeesti päästä kokeilemaan Lontoosta ostettua Barry M:n pinkkiä crackle-lakkaa. Olin tosi epävarma mihin väriin yhdistäisin sen, mut päätysin sit tohon Models Ownin Lemon Meringueen, koska yhdistelmästä tuli mieleen Pirkan Amppari-mehujää ja veriappelsiini-fimot.



Kaivelin myös jostain laatikon kätköistä pussillisen fimoja, joiden leikkaaminen oli vähän epäonnistunut, ja sain niistä puolikkaita veriappelsiini- ja sitruunafimoja kynsiä koristamaan. Harmi vaan, et just liimaamisen jälkeen mun äidin oli ihan pakko saada vintistä tuoleja huomisia juhlia varten ja puolet fimoista singahteli sinne hiirenruoaksi. :/

Barry M:n lakasta vielä, se oli munsta todella hyvää crackle-lakkaa. Tai eihän mulla kokemusta ole muusta kuin IsaDorasta ton lisäksi, mut ihan yhtä hyviä noi kaks ovat. Barry M:llä meni ehkä vähän kauemmin crackleiluun, mut lopputulos oli yhtä harva. Tykkään eniten tollasesta cracklesta, joka menee tollasiks pieniks palasiks kauas toisistaan, niin et alla oleva lakka näkyy oikein kunnolla.

Minkä värisiä crackleja te omistatte? Mitä värejä haluaisitte vielä, jos saisi ihan minkä värisen tahansa? :)


25.5.2011

Lontoon lakat

Kahden Lontoonpostauksen väliin päätin tehdä vielä tällaisen tarkentavan postauksen Lontoosta ostetuista kynsilakoista, noista päivän ostokset- kuvista kun ne ei oikein erotu. :)

Haalin vähän vähemmän lakkoja kuin Nina, tai itseasiassa ihan yhtä monta (24?), mut niistä vain seitsemän päätyy omaan omistukseen. Monet meni tuliaisiksi ja sitäkin useamman luovutan myyntiin. Joten jos jäit viimeksi ilman Accessorizen ihania duo-chromeja, vilkuile Dazzling Nailsia tiuhaan! :)



No pitihän mun nyt yks Accessorize itellekin napata! Tässä Pin-Upissa on melkeinpä musta pohjaväri, ja lakan seassa on pieniä pinkkejä hileitä. Tämä oli melkein samanvärinen kuin Hot Looksin Minx, jota käytin mm. jätskikynsissä, mutta Minxissä on vaaleampi ja pinkimpi pohjaväri.


Stargazerit ovat ihania! Ostin Stargazerin neonpinkin 104:n yläasteella ollessani ja se oli pitkään lempilakkani, koska se oli pirtsakan värinen, helppo levittää ja se pysyi pitkään. Suomessa sain siitä maksaa noin 8e, Lontoosta näitä ihanuuksia löytyi vähän päälle kolmella eurolla, joten pitihän näitä ottaa! Stargazereita oli New Lookissa ihan järjetön valikoima, mut aikani katteltuani valitsin nämä kolme, 301, 319 ja 320. Näistä eka on vaaleansininen supermegashimmeri, toka vaaleanpunaisen korallihtava liilalla supermegashimmerillä ja kolmas pinkki supermegashimmerillä. En tiedä käytetäänkö näistä jopa sitä yhtä sanaa, jota en nyt muista (glass-jotain?) , mut nää näyttää olevan melkeen yhtä shimmeriä koko lakka. Peittävyyskin oli toki sen mukainen (swatcheissa n. 5 kerrosta...) mut lopputulos on sen arvoinen. :)


Nomnomnomnom!


Ja sitten vielä parit Goshit, sekä Barry M:n crackle-lakka. Gosheja sai kaksi yhden hinnalla, joten ne olivat tosi halpoja! Toi sininen on oikeesti vähän vihertävämpi kuin kuvassa ja se onkin nimetty Miss Mintyksi. Kellertävänharmaa on Groovy Grey ja kyljessä lukee, että se on vielä Special Edition, mitä lie se sitten merkitseekään.

Barry M:n ostin lohdutukseksi, koska oikeesti mun piti ostaa Models Ownin parit crackle-lakat, mut niitä ei ollu yhdessäkään niissä kolmessakymmenessäseitsemässä eri Bootsissa, joissa me käytiin! Yleensäkin MO-hyllyt ammotti siellä tyhjyyttään, vaikka olin niin valmistautunut kotiuttamaan sieltä yhden jos toisenkin pikkupullon. :(  Uskalsin sitten napata tuon Barry M:n, kun Salla sitä merkkiä blogissaan hehkutti. :)


Ja mitäs tämä kuva merkitseekään? :) Sitä tietysti, et fimot saapuivat! Itseasias jo ennen reissua. Nyt alkaa kiivas silppuumisoperaatio ennen kuin saadaan nää myyntiin, ja tietysti täytyy ite ensin testata vähäse, et tiedetää myyvämme hyvää tavaraa. :D

Mitä lakkoja teillä on hankinnassa tällä hetkellä? :)

23.5.2011

London 1234

Moi vaan taas kaikille, selvittiin reissusta! On ollu ihan ikävä bloggaamista, ja nyt tuleeki sit oikeen jättipostauksia seuraavaksi. Tämä postaus kertoo otsikon mukaan neljästä ekasta päivästä ja lopuista neljästä kerron sitten seuraavassa postauksessa. Koko eilisen päivän kävin läpi kuvia ja muokkailin niitä, nyt olis viel kirjotusurakka edessä!
Ekan päivän aamuna lähdettiin siis autolla kohti Helsinkiä. Edes matkan aikana olleet mahdollisesti sortuvat tunnelit ei pelottanut niin paljon, kun mietin lentokoneen tippumista mereen. Ei se sinne sit onneks tippunu, vaan lento suju ihan rauhallisesti, vaiks taivaalla oli niin paljon pilvii, et muuta ei sit ikkunast näkynykkää. Nousu ja lasku oli hauskimpii, ihan ku olis ollu huvipuistossa! :)


Perillä sitä sitten ihmeteltiin Ninan kanssa, et hei me ollaan Lontoossa! Ei sitä vaan tajunnu. Pyöriskeltiin aikamme siel lentokentällä, kunnes löydettiin kummalliset sukkulat, joilla pääsi ilmaseks juna-asemalle vähän matkan päähän.


Siellä juna-asemalla sit vast mukavaa olikin ystävällisen henkilökunnan vuoksi. Löydettiin jostain joku luukku, josta sai junalippuja, ja näytettiin kartasta, et meidän hotelli on tossa, mitenköhä me sinne päästäis. Arvon virkailijarouva mulkoili meitä hetken vihasena ja puhisi, sitten se alko paiskoo tavaroita ympäriinsä ja tulostella meille jotain karttoja lisää, ruttas papereita ja paiskos niitä roskakoriin ja manas ihan tarpeeks kovaan ääneen työtoverilleen, kuinka on niin kurkkuaan myöten täynnä ihmisiä, jotka eivät tiedä minne ovat menossa... Et welcome to London vaa teillekki!

Onnistus se angstiltas sit sentää myymää meille liput, joilla päästiin ekana junalla London Bridgelle ja sit metrolla hotellille. Sinnekin selvittiin juostuamme pari korttelia ympäri matkalaukkuinemme.


Hotelli vähän jännitti, kun siitä on lukenut niin ristiriitaista juttua. Viikon aikana tuli huomattua miksi niin, mut ensivaikutelmat oli ihan hyvät. Meidän huone oli melkeen ylimmässä kerroksessa, jonne mentiin ylikapeita portaita pisin, jotka narisi somasti. Ja me saatiin parvekkeellinen huone, vaiks niitä oli hotellissa vaan kaks, ja ne sai ihan arpakaupalla! :)  Siellä huoneessa oli kyl ihan jääkaappimeininki kun mentiin sinne, yks kämänen patteri siel seinässä ei ollu ollu varmaa vähään aikaan lainkaan päällä, ja loppuloman se saiki sit hönkii täysillä, ettei paleltu. :D Hotellihuoneesta lisää siinä seuraavassa postauksessa.


Illalla oltiin niin väsyneitä, et vedettiin vähän sipsejä ja ihanaa kirsikkalimua, jotka napattiin jostain lähikaupasta ennen hotellille menoa ja mentiin nukkumaan.

Näkymä hotellin parvekkeelta

Aamulla herätys, sängystä pois, kiire jo pukemaan, pestäkin vois! Siitä se lähti. Päivä kakkosena päätettiin mennä Camden Towniin, koska sinne kannattaa kuulemma mennä sunnuntaina. Matkan varrella tuli jo bongattua muutama kiva kauppa, josta tarttukin yhtä sun toista mukaan...



Itse Camden Town oli kuin mitkä tahansa Suomen markkinat potenssiin viissataa. Sieltä löytyi kaikennäköstä turistikrääsää, mekkoja, vaatteita, itsetehtyjä koruja ja killuttimia, koriste-esineitä... Ja kaikki näytti tosi kivalta, ei lainkaan halvalla tuotetulta krääsältä. Hintakin oli toki sen mukainen, kyllä niistä koruistakin sai vähintään vitosen maksaa, ellei uskaltanut alkaa tinkimään. Ja se alue oli niin järjettömän iso, etten vieläkään ihan tajua sitä! Siellä kuljetaan välillä ulkona ja välillä sisällä, just kun luulee selvinneensä, mutkan takaa löytyykin ihan uusi aukio täynnä kojuja... Huh! Sinne kannattaa siis mennä noin ysiks aamulla, et selvii sieltä ysiks illalla takasin hotellille.




Ja jos sinne haluaa, niin sunnuntaina kannattaa mennä. Siellä oli ihan älyttömät ruuhkat silloin, mut kun me viikolla käytiin siel kans kääntymässä, ei siellä ollut kovin montaa myyjää paikalla.



Päivän ruokana toimi kana-pekoni-leivät. Mentiin ruokakoju-alueen keskellä olevaan taloon syömään, ja odoteltiin niitä yksiä kämäsiä leipiä yli puoli tuntia... Sitten kun saatiin ne, sieltä puuttu välistä majoneesit, mut oli niin kauhee nälkä ettei jaksettu välittää siitä. :D


Ja jälkkäriksi banskunlehdiltä tarjoiltua ananasta/banskua/mansikkaa valko-/maito-/tummalla suklaalla ja vaahtokarkeilla kuorrutettuna omnomnom! Sain kyl syödä Ninankin annoksesta osan, kun oli mukamas liian makeeta. :o


Siellä alueen keskellä oli aika kivasti ne kaikki ruokakojut rivissä, joten oli helppo kiertää ne läpi ja päättää mitä halusi syödä. Ulkona oli ruoka-aikaan todellakin ruuhkaa, mutta ruokaa tehtiin isoilla pannuilla nopeasti, joten siitä olisi saanut ruoat melkeenpä nopeemmin. Ei uskallettu kuitenkaan maistaa mitään siellä näkyneitä epäilyttäviä keitoksia. :D


Illalla oltiin ihan uupuneita kierrettyämme koko Camden Townin alueen ja tingittyämme nättejä mekkoja puoleen hintaan ahneilta kauppiailta, mut päätettiin silti mennä viel pienelle sightseeing-kierrokselle. Tarkotuksena oli käydä kattomassa London Bridgeä, mut se oli suljettu tieremontin vuoksi. :( Käveltiin sit pimeitä ja syrjäsiä kujia pisin seuraavalle sillalle, ja kipitettiin sitä pisin kattomaan Tower of Londonia.








Ninan tarinoitua mulle mitä siellä Tower of Londonissa on joskus tapahtunu (Tudors-tv-sarjan mukaan) päädyttiin mäkkäriin. Ja hyi mähän en sellaseen mäkkäriruokaan koske, kun siin tuotannossa riistetään lehmiä ja salaatteja ja sämpyläpuiden kasvattajia ja yhyyyy ja hese on paljo parempi, joten Nina söi kaks ateriaa. Jups, uskokaa pois! Se majoneesi oli kyl ihan mautonta. :(


Ja päivän päätteeksi taas liukuportaita metroon, ja metrolla hotelliin! Rakastuin kyl metroon jo heti ekoina päivinä. Oli niin kiva kattella niit ihmisii, jotka oli paljon värikkäämpii ja tyylikkäämpi kuin Suomessa. Siis niillä oli ihan oma tyylinsä suurimmalla osalla. Sit oli kiva kyylätä mitä ne tekee metrossa. Yks pelaa tetristä iPhonella, toinen kuuntelee musiikkia, kolmas lukee kirjaa, neljäs opettelee nuotteja ulkoota, viides kaivaa korvaa surumielisenä... Täällä tuntuu et lähinnä nuoret vetäsee napit korville ja kuuntelee musiikkia jossain bussissa, mut siel kyl ihan kaikki harrasti sitä bisnesmiehistä mammoihin.


Hotellilla levitettiin päivän ostokset sängylle ja tällainen oli mun saalis:


Camden Townista löysin itelleni kolme ihanaa mekkoa. Tai oikeestaan toi vasemmanpuolimmaisin oli tuliaiseks mun siskolle (ja se muuten rakastu siihen!). Myyjä halus siit ensin 27 puntaa, pikkasen heitti hinnan yläkanttii, mut tinkasin hinnan alle puoleen. :D


Ihanan Cupcake tarjottimen löysin ihanasta krääsäkaupasta. Olen tota jo Ebayssa kattellut, mut en oo raaskinu ostaa kalliiden postikulujen takia. Nyt sain sen sit halvalla. :) Kynsilakkoja löytyi paljon, mm. Goshit oli tarjouksessa, makso euroissa jotain 4e/kpl, pikkuset Mua-lakat ei maksanu paljon mitään. Sitten oli pakko ostaa vielä silikoniläpyskät kenkiin, kun tajusin unohtaneeni omani kotiin. Isille vielä tuliaiseksi suklaatupakkaa, joka on siis suklaatikkuja tupakka-askin näkösessä boksissa. :)

Ja sitten nukkumaan ja aamulla baanalle! Kolmantena päivänä oli vuorossa Oxford Street, Lontoon kuuluisin ja isoin kauppakatu. Päivässähän se vedettäis läpi, tuskin se nyt on isompi kuin mikä tahansa kauppakeskus... Siis sehän oli ainakin 2,5 kilometriä kauppaa kaupan vieressä, ja lisää kauppoja sivukujilla. Matkan varrella oli lisäks monia kauppakeskuksia ja lähes jokasessa muussaki kaupassa oli 2-4 kerrosta!



Aamulla oli tarkotus juosta suoraan Primarkkiin, ylihalpaan vaatekauppaan. Ei me sitä kuitenkaan löydetty kun vasta vähän ennen puoltapäivää, jolloin siel oli jo pahempi meininki kuin Hulluilla päivillä, kuten meille oli varoteltu. :D



Siellä oli kyllä niin itkettävän halpaa, et huh! Täällä Suomessa kun ei raaski ostaa toppia seitsemällä eurolla, niin sieltähän niitä sai parilla eurolla. Komeita korkokenkiä kympillä, ja näyttäviä, isoja koruja tai timanttikorvissettejä noin euro viidelläkymmenellä. Yks parhaista löydöistä oli sieltä kyl rintsikat. Niistä en varsinkaan raaski maksaa 15-20 euroa, ja halvemmat menee muutaman pesukerran jälkeen ihan krimpuloiksi. Tuolta sai ihanan väriset ja laadukkaan oloiset alle vitosella! Nyt melkeen harmittaa, et otin vaan kahdet. :S


Primarkin jälkeen oli jo pakko pysähtyä syömään, alkoi olo olla jo sen verran hutera. Päätettiin kokeilla KFC:tä, sieltä sai jotain kanajuttuja. Se on tunnettu jostain kuorrutetuista kanatöntsöistään, joita dipataan ja syödään, jos oikein ymmärsin. Me otettiin kuitenkin sellaset leivät, jossa oli paahdettua kanaa ym. kämää välissä. Ja tajuttiin vasta sen jälkeen, et syötiin kanaleipää edellisenäkin päivänä. :D


Ja shoppailu jatkui iltamyöhään asti. Ihastuin tohon sinertävään laukkuun yhdessä kaupassa, jossa myytiin viime kauden merkkituotteita. Kyljessä komeileva Versace lupaili jo hyvää, ja vilkasu hintalappuun vahvisti asian, ei ollu mun laukku. Seittemänkymmenen prosentin alennuksellakin se makso vielä 700 puntaa... Mut onneks löysin toisen kivan laukun parillakympillä! :)


Noita valkosia rusettipaitojakin kävin kuolaamassa, mut uskalsin vasta loppuviikosta hakea sen itelleni, vaiks se maksokin euroissa alle 15. Ja noi tietokoneen hiiret oli ihania! :D

Siellä oli muuten ihan ihmeelliset systeemit joka ikisessä kaupassa. Joka kaupan ovella seiso sellanen vartija, joka kyyläili tarkkana asiakkaita, ettei mitään sujahtaisi maksamati taskuun. Sen lisäksi monissa pikkukrääsäkaupoissa, esimerkiksi Accessorizessa oli yksi myyjä tyrkyttämässä asiakkaille ostoskoreja heti kun käteen eksyi enemmän kuin yksi tavara. Vielä sen lisäksi vaatekaupoista löytyi sovituskopeista 1-2 henkilöä, jotka katsoivat montako tuotetta otat sovituskoppiin ja sitten he vielä johdattivat vapaaseen koppiin. Sillä meiningillä katois Suomestakin työttömyys! :D


Illalla oli sitten ohjelmassa mun valitsema musikaali. Olin aina halunnut nähdä Phantom of The Operan, koska rakastan Nightwishin versiota siitä tunnusmusiikista ja tarinakin on niin ihana. Me otettiin halvimmat mahdolliset liput ja löysimme itsemme ylimmältä parvelta, jossa sai koko ajan kurkotella kaulaansa ja heilua, jotta näkisi jotakin. Siinä kyllä tapahtui aika paljon yläilmoissakin, et ihan hyvin siellä ylhäälläkin pääsi fiilikseen mukaan. Se haamun näyttelijä oli kyllä niin loistava! Sillä oli just oikeenlainen puhe- ja lauluääni, ihan kylmät väreet meni selässä, kun se veteli siellä! <3


Ja illalla olikin sitten aika palata hotellille ja katsastaa päivän ostokset.


Päivän paras ostos oli toi Suzy Smithin (kuka se sit onkaan) laukku, koska mulla ei ennestään ole laukkua. Olen jo kauan ettiny jotain, joka miellyttäis mun silmää ja lainaillu siskon laukkuja. :D Farkkuleggarit, yöhousut ja toppi on Primarkista, samoin kuin pinkit korvikset ja hiuskoristekin. Farkkujen päällä olevat korvikset on siskolle, samoin kuin kultaset kynsitarrat. Unimaskin ostin äidille, koska eka jonka hänelle tein itse, oli mukamas liian pieni, toinen, joka ostettiin kaupasta, oli väärää materiaalia, ja tää kolmas nyt onneks kelpas! Kynsilakkojakin löytyi, oli pakko ostaa Barry M:n vaaleenpunainen crackle-lakka, koska niit Models Ownin crackleja ei löytyny yhdestäkään Bootsista joissa käytiin, ja muutenkin MO-valikoimat oli niissä huonommat kuin yhdessäkään suomen Seppälässä! :( Huulirasvoja ostin kans kaks, Coca-Cola Cherryn ja mansikkaisen puutarhatonttu-huulirasvan Claire´s-kaupasta, joka oli melkeen mun suosikkikauppa koko matkan ajalta. siellä oli paljon samantapasta tavaraa kuin Accessorizessa, mut värikkäämpää ja leikkisämpää + halvempaa. :)


Evääksi ostettiin sipsejä ja keksejä lähikaupasta, koska illalla tuppas aina olee viel vähän nälkä. Sipsit oli Lontoossa ihan kummallisia, joko ne oli tollasia tosi pieniä pusseja, ehkä puolikkaita Taffelin megapussiin nähden, tai sit oli sellasia megapussin kokosia, jonka sisällä oli kuus pienempää pussia. :S


Ninakin löysi itelles ihanan mekon H&M:stä, se rakastus sihen heti! :D

Ja ekan kunnon shoppailupäivän jälkee sitä huomaski, miten paljon kolikoi noilla tuolla on!


Niillä oli 1:n ja 2:n punnan kolikoiden lisäks 1-, 2-, 5-, 10-, 20- ja 50-pennin kolikoita. Lisäks osa isompiarvosist kolikoist oli kooltas pienempii, kuin pienempiarvoset, eikä noit 1- ja 2-pennisii meinannu saada mihinkää hävitetty. Onneks meil ei tullukkaa niit sentin ja kahden kolikoi Suomee!

Ja sit neljäs päivä alkoi taas shoppailulla, Oxford Streetille oli pakko päästä takaisin, kun saatiin siitä kolmantena päivänä käyty vaan neljäsosa.




Kaupasta toiseen juoksentelua taas kerran. Tuli nähtyä monet ihanat vaatekaupat ja pääsi oikeen shoppailun makuun, kun tähän asti oli vähän säästellytkin. Selfridgellä tuli katsastettua maailman suurin kenkäosasto ja nähtyä livenä kaikenmaailman pradat sun muut. Siellä oli menossa sellanen Project Ocean-kampanjakin, en siitä mitään muuta tiedä, kuin että ne näyteikkunat oli ihan mahtavia. Harmittaa kun en ottanut niistä kuvia. :(

Välipalaa siirryimme syömään Mark&Spencerin alakerran kahvilaan.


Mä söin pekoni-salaatti-tomaatti-leipää ja smoothieta, Nina päätti pitäytyä kanaleivissä vielä kolmannenkin päivän... :D


Päivän pääruoka päätettiin syödä Burger Kingissä, brittiläisten kansallisravintolassa. Me etittiin sitä varmaan yli puoli tuntia kiitäen pisin Oxford Streetiä ja löydettiin se sitten viimein jostain viimisestä kadunkulmasta. Eikä odotusta edes palkittu, se ruoka oli ihan järkyttävän makusta! Hampurilaisen pihvi ihan löllyi rasvassa ja oli ihan vetelä. Hyyyh. Ninan pekonimikälie-hampurilainen oli vielä kaameempaa tavaraa.


Illalla vielä mentiin katsomaan Ninan valkkaamaa musikaalia. Ensin piti mennä kattomaan yhtä toista, mistä nähtiin mainoksia metroasemilla, mut huomattiinkin sen viimisen näytöksen olleen jo muutama kuukaus sitten... Nina valkkas sitten suunnitelma B:ksi Billy Elliotin, joka kertoi pojasta, joka halusi tanssia balettia. Pääosassa oli joku neljäntoista vanha poika, ja hui kauhia et se osas tanssia! Siltä sujus niin steppaaminen, baletti piruetteineen, kuin takaperinvoltitkin. Sen lisäks se osas laulaa ja näytelläkin vielä! Sen menoo vaa katteli suu apposen ammollaan koko esityksen ajan. Nyt meillä oli vielä paremmat paikatkin, otettiin ihan lattiatasosta, niin nähtiin kunnolla koko esitys. :)

Ja illalla tietystikin taas shoppailusaldo!


Lehdet ostin siskolleni, kun se pyysi tuomaan nuo itselleen. Sukat, kengät ja sukkikset käytiin hakemassa vielä Primarkista. Accessorizen kynsilakat taisi löytyä Superdrugsista, samoin kuin tummille hiuksille tarkoitettu kuivashampookin. Huulirasvat (cherry cupcake x 2 ja Spongebob-appelsiini), sekä kaksi kirsikkakäsirasvaa Claire´silta, shortsit ja laukku... mahtoks olla New Lookista? Jee, mulla on kaks uutta laukkua! :)

Piti ennen musikaalia käydä noi viemässä hotellille, koska ihan noi lehdetkin paino jo viis kiloa. Voin kertoo, et rankan päivän jälkeen oli yhtä tuskaa kanniskella niitä, luulin et mun olkapäät tippuu pois, kun niihin sattu niin paljon. :D Oli hotellillakin kiva ylläri kun mentiin sinne, siivooja oli jättänyt meidän oven auki ja hilpassu menemään. Onneks ei ollu mitään viety...

Siinä oli neljä ensimmäistä päivää Lontoon reissusta! Jo kolmantena päivänä alko olla jo aika väsynyt, kun koluttiin kauppoja kiireellä läpi, mut jostain sitä vaan löys voimia joka aamu kammetakseen ittes ylös hotellin kovasta sängystä, vaiks jalkapohjia edelleen jomotti edellispäivän kävelyn takia. :D Mut niistä neljästä viimisestä päivästä sit myöhemmin tällä viikolla, muun muassa London Zoosta ja Thorpe Parkista. :)

Huomhuom, kuvat kliksimällä isommiksi! :)

14.5.2011

Turku-Helsinki-Lontoo

Siinä huomisen suunnitelma! Lähdetään Ninan kanssa viikoksi Lontooseen! Mua jännittää tosi paljon, koska tämä on mun ensimmäinen ulkomaanmatka ikinä, enkä ole lentokoneessakaan ennen ollut.

Jos se lentsikka ei putoo mereen (minkä varalta siis kattelin tossa pari kuukautta sitten happilaitteita Ebaysta, kunnes luin et koneeseen ei saa sellasii viedä...), niin ihan varmana Lontoossa räjähtää joku terroristien ydinpommi... (Ja näistä Nina-parka on kuullu jo kyllästymiseen saakka...) Näillä mielin siis lähden matkaan! Tosin ekaks pitäis selvitä sinne Helsinkiin asti mua vanhemmalla Toyotalla, joka on jättäny mut tienposkeen vasta kahdesti...

Jos nyt kuitenkin oletetaan, et me päästään Lontooseen asti, niin kerron pikaisesti, mitä siellä on suunnitelmissa tehdä. Piti kertoo enemmänkin, mut blogger ei koko päivänä päästäny kirjottelee. :(
Eli Oxford Street tsiljoonine kauppoineen, sekä Camden Town kojuineen olisi viikon ohjelmassa ainakin. Sen lisäks täytyy tietysti päästä harrastamaan kulttuuria musikaalien muodossa, sekä näkemään uusin Pirates of The Caribbean Lontoon leffateattereiden jättiruuduilta! Sit olis luvassa huvipuistoilua Thorpe Parkissa, ja katotaan saanko ton toisen osapuolen viel vaiks eläintarhaan raahattua. :) Näistä lisää palattuamme.

Erityisesti etsin itelleni laukkuja ja kenkiä, sekä uusia mekkoja. Kaksist ensimmäisist on paha pula ja mekkoi nyt ei oo koskaan liikaa. :D Odotan myös innolla Accessorizeen pääsyä! Ja jos jostain sattuis löytymään mun ylikallis unelmamekko, ostan sen. Se maksaa ihan hirveesti, mut jos sen löydän ja se on täydellinen päälläkin, otan sen!

No mut menen nukkumaan nyt, jos vaikka oisin vähän vähemmän hysteerinen sit kun lennetään siel meren päällä... :S

Hotellissa on netti käytössä, mut mulla on vaan kännykkä mukana, joten jos jotain postausta tulee viikolla, ne on tosi lyhyitä ja kuvanlaatukin kännykkäkameratasoa. Saattaa toki olla et meil menee koko viikko riehuessa ympäri Lontoota, mut ainakin sieltä palattuamme pistän oikeen kunnon päiväkirjapostauksen koko viikosta!

Nyt toivokaa kaikki parasta, et me selvitään matkasta ilman tippumisia ja pommeja ja muuta vähemmän mukavaa. Auringonpaistetta ja saippuakuplia vaan!



Kuva weheartit.